Henkisen kasvun mittari on veteenpiirretty viiva, mutta tänään keksin jutun minkä avulla oikeasti tajusin kehittyneeni kolmessa vuodessa. Julkisuus/julkinen ammatti tuo aina mukanaan varjopuolia. On ihmisiä jotka ei pidä hiusväristäsi tai heidän mielestään olet vaan totaalisen ärsyttävä. Harvemmin negatiivisia kommentteja tullaan kasvotusten kertomaan, mutta oman mielipiteensä tai pahan olonsa purkamiselle on taivas nimeltään internet. Keskustelupalstat ja Facebook- ryhmät pursuaa mitä kiihkeämpiä sivustoja, joissa julkisuuden henkilöitä on aivan loistava mahdollisuus päästä haukkumaan.
Kuusi vuotisen julkisuuden aikana viimeeksi olin enemmän lehdissä kolme vuotta sitten Viidakon Tähtösten rävähdettyä ruutuun. Kyyti oli kylmää ja kuraa tuli monelta suunnalta. Kuitenkin 97% jutuista ja palautteesta oli todella positiivista. Kerran illalla sohvalla makoillessani hairahduin näkemään keskustelun, jossa ulkonäköäni haukuttiin ja arvosteltiin monelta kantilta. Siinä sitten parikymppinen mimmi luki kommentteja silmät kyynelissä. Marssin peilin eteen ja tutkailin kasvojani ja kroppaani varmaan tunnin. Rupesin miettimään mistä kohtaa naamaa aloittaisin fiksailun, jotta musta tulisi kaunis noiden tietokonenäytön takana kirjoittavien yhteiskunnan kärkikastilaisten mielestä. Yöunet meni pitkäksi aikaa, itsetunto kärsi ja tunsin itseni rumaksi läskiksi.
Raskaus vei onneksi huomion muualle ja keskityin seuraavat vuodet lapseen. Tänään taas kuitenkin tuli väistämättä vastaan facebookissa käyty keskustelu, jossa mut lytättiin rumaksi tyrkyksi horoksi. Arvatkaapa mitä sen luettuani tein? NAUROIN! Ja makeasti nauroinkin. Rupesin ajattelemaan kolmen vuoden takaista Maisaa ja huomasin hymyileväni leveästi tajutessani, että omanarvontuntoni on vahvistunut niin, ettei elämättömien kotirouvien (toivon, että kirjoittajat olivat kotona, koska sääliksi muuten käy työnantajaa näiden kyseisten henkilöisen työpanoksen suhteen) haukut enään satuttaneetkaan.
Se että toisella nettisaitilla olet ”saatanan ruma” ja toisella sivulla ”Suomen kaunein” on vähän ristiriidassa. Sovin siis tänään itseni kanssa, että olen ihan mukiin menevä ja kelpaan tälläisenä itselleni ja läheisilleni.
Ihanaa kun aurinko paistaa!
Maisku
